Nykyaikaisen sähköjärjestelmän toiminnassa ja hallinnassa, mikrotietokoneen suojauslaite on tärkeä rooli tärkeänä osana älykästä ruudukkoa. Ne eivät ole vain vastuussa voimalaitteiden käyttötilan reaaliaikaisesta seurannasta, vaan voivat myös toimia nopeasti, kun vika tapahtuu, eristää vika-alueen ja suojata koko järjestelmän vakaata toimintaa. Tämän toiminnon toteuttaminen riippuu suurelta osin tehokkaasta ja tarkasta viestintämekanismista mikrotietokoneiden suojauslaitteen ja isäntätietokoneen tai etävalvontajärjestelmän välillä.
1. Viestinnän perusta: Esiasetettu protokolla ja parametrien kokoonpano
Viestintä on silta tiedonvaihtoon mikrotietokoneiden suojauslaitteen ja isäntätietokoneen välillä. Ennen viestinnän alkamista molempien osapuolten on määritettävä yleisen viestintäprotokollan ja parametrien perusteella, mikä on lähtökohta tarkan tiedonsiirron varmistamiseksi. Nämä parametrit sisältävät, mutta eivät rajoittuen, Baudinopeuteen (määrittää tiedonsiirtoprosentin), data -bitit (ilmaisee kunkin merkin kelvollisten databittien lukumäärän), stop -bitit (käytetään merkin lopun tunnistamiseen) ja tarkistusmenetelmiä (kuten pariteettitarkistus, jota käytetään tietojen lähettämisen virheiden havaitsemiseksi). Näiden parametrien asettaminen oikein voidaan välttää tietojen menetys tai bittivirheet viestinnän aikana ja varmistaa viestinnän luotettavuus ja vakaus.
2. yhteyden perustaminen: Protokollan ohjaama kädenpuristusprosessi
Kun parametrien kokoonpano on valmis, mikrotietokoneiden suojauslaite käynnistää yhteysprosessin esiasetettua viestintäprotokollan mukaisesti. Tämä prosessi sisältää yleensä fyysisen yhteyden luomisen (kuten RS-485: n, Ethernetin ja muiden rajapintojen kautta) ja loogisen yhteyden (kuten TCP/IP kolmisuuntainen kädenpuristus). Sarjaviestinnässä suojauslaite voi lähettää tietyn alustuskomennon tai kehyksen. Kun isäntätietokone on vastaanottanut sen, se vastaa vahvistustietoilla ja osapuolet luovat viestintälinkin. Verkkoviestinnässä yhteyslaitos saadaan päätökseen TCP/IP -protokollapinolla varmistaakseen, että tiedonsiirtokanava on esteenä.
3. Tietokehys ja viesti: Tietokanto
Kun viestintälinkki on muodostettu, mikrotietokoneiden suojauslaite alkaa lähettää tietokehyksiä tai viestejä isäntätietokoneeseen protokollan määrityksen mukaisesti. Nämä tietokehykset tai viestit ovat tietojen operaattoreita ja sisältävät suojalaitteen erilaisia avaintietoja, kuten suojaustila (onko se aktivoitu, toimintatyyppi), mittaustiedot (nykyiset, jännitteet, tehokerroin jne.), Tapahtumatietueet (vian esiintymisaika, tyyppi, käsittelytoimenpiteet) jne. Varmistaaksesi tietojen eheys ja luettavuus, datakehys tai viesti yleensä sisältää rakenteelliset elementit, kuten aloitusmuoto, tietokenttä, tietokenttä, tarkistuskenttä, tarkistuskenttä. Huolellisesti suunnitellun datamuodon avulla isäntätietokone voi helposti tunnistaa ja jäsentää nämä tiedot.
4. Tietojen jäsentäminen ja käsittely: avain etävalvontaan
Kun isäntätietokone on vastaanottanut tietokehyksen tai viestin mikrotietokoneiden suojauslaitteelta, ensimmäinen tehtävä on jäsentää tietoja. Tämä prosessi sisältää tietojen eheyden tarkistamisen, kelvollisen tiedon purkamisen ja tietojen dekoodaamisen protokollan määrityksen mukaisesti. Kun jäsentäminen on saatu päätökseen, isäntätietokone käsittelee tietoja liiketoimintalogiikan mukaisesti, kuten päivittämällä valvontajärjestelmän rajapinnan reaaliaikaisia tietoja, hälytysmekanismin käynnistäminen, raporttien luominen tai vika-analyysin suorittaminen. Näiden prosessointivaiheiden kautta isäntätietokone voi toteuttaa sähköjärjestelmän kattava etävalvonta ja hallinta, mukaan lukien tilanvalvonta, vikadiagnoosi, kuormituksen aikataulu ja muut toiminnot.
